-
Alijäähdytys
Alijäähdytys tapahtuu lauhduttimessa ja kertoo, kuinka monella asteella neste alijäähdytetään sen jälkeen, kun se on muuttunut kaasusta nesteeksi. Alijäähdytys tapahtuu, kun lauhduttimen pohjalla on tietty määrä kylmäainetta. Nesteen alijäähdytys vaikuttaa positiivisesti kylmäpiirin lämpökertoimeen. Tämä johtuu siitä, että jos neste alijäähdytetään lauhduttimessa, on paisuntaventtiilin kautta kulkevan nesteen lämpötila alhaisempi. Näin kylmäainetta höyrystyy vähemmän heti paisuntaventtiilin jälkeen ja kylmäaineessa on enemmän nestettä, kun se pääsee höyrystimeen. Laitteen jäähdytysteho paranee, ja keräimestä (neste-vesi) tai ilmasta (ilma-vesi, poistoilma) voidaan siirtää enemmän energiaa kylmäaineeseen.
-
Anodi
Anodia käytetään estämään korroosiota ruostumattomasta teräksestä valmistetuissa yhdistetyissä työsäiliöissä ja käyttövesivaraajissa sekä pelkissä käyttövesivaraajissa. Anodi voi olla ns. uhrautuva anodi, jolloin se vähitellen syöpyy ja pitää vaihtaa uuteen, tai sähköinen, jolloin sitä ei tarvitse vaihtaa.
-
Anturi
Anturit ovat sensoreita, jotka mittaavat lämpötilaa lämpöpumpun eri kohdissa ja sen ulkopuolella. Anturit lähettävät jatkuvasti tietoa automatiikalle ja automatiikka hyödyntää tietoja laitteen sääätämisessä ja valvonnassa.
-
Asetinlaite
Mekaaninen osa, jolla jotakin mekanismia tai järjestelmää, esimerkiksi shunttimoottoria, siirretään tai ohjataan. Ks. myös shuntti.
-
Automatiikka
Automatiikka on lämpöpumpun sydän. Anturien avulla automatiikka ohjaa ja valvoo talon lämmitystä ja käyttövedenlämmitystä. Valvontatoiminto on erityisen tärkeä, sillä se sulkee lämpöpumpun mahdollisten toimintahäiriöiden sattuessa niin, etteivät häiriöt vaikuta pumpun tärkeiden osien toimintaan.
-
Baari
Ks. pascal
-
CAN-väylä
CAN on lyhenne sanoista Controller Area Network ja viittaa mikroprosessoriin perustuvien moduulien väliseen kommunikaatiojärjestelmään.
-
COP (Coefficient Of Performance)
Lämpöpumpun lämpökerroin, kutsutaan myös hyötysuhteeksi. Kertoo kulutetun ja tuotetun energian suhteen.
-
Energiantarve
Se kilowattituntimäärä (kWh), joka kuluu talon ja käyttöveden lämmittämiseen yhden vuoden aikana. Tähän lasketaan mukaan taloussähkö eli valaistuksen, lieden, uunin, pesukoneen, tiskikoneen, tietokoneen, television, saunan yms. kuluttama sähkö.
-
Hiukkassuodatin
Hiukkassuodattimen ansiosta lämpöpumppuun ei pääse pienhiukkasia tai likaa. Ajan myötä suodatin voi tukkeutua ja se pitää puhdistaa. Hiukkassuodatinta kutsutaan myös mutapussiksi.
-
Huoneanturi
Huoneanturi on sensori, joka asennetaan taloon keskeiselle paikalle. Se liitetään lämpöpumppuun, ja se lähettää tietoa sisälämpötilasta käyttöpaneeliin. Anturin signaalit vaikuttavat automatiikkaan, joka säätää lämpökäyrää poikkeaman mukaan halutun ja mitatun huonelämpötilan välillä.
-
Huoneanturin vaikutus
Huoneanturin vaikutus määrää, miten paljon huoneanturin annetaan vaikuttaa lämpökäyrään. Mikäli arvo on 0, ei huoneanturi vaikuta lämpökäyrään lainkaan. Arvolla 1 yhden asteen poikkeama huonelämpötilassa vaikuttaa saman verran lämpökäyrään. Arvo 5 tarkoittaa, että yhden asteen poikkeama huonelämpötilassa vaikuttaa lämpökäyrään 5 asteella.
-
Hystereesi
Hystereesi tarkoittaa, että menoveden lämpötilan toiminta-arvon annetaan vaihdella tavoitearvon molemmin puolin. Ilman hystereesiä lämpöpumppu pysähtyisi ja käynnistyisi jatkuvasti heti, kun toiminta-arvo poikkeaisi tavoitearvosta (lämpökäyrästä). Hystereesin avulla toiminta-arvo voi sen sijaan poiketa lämpökäyrästä muutamalla asteella molempiin suuntiin. Näin pumppu käynnistyy ja pysähtyy harvemmin ja kompressori käy kerralla pidempään. Pieni hystereesi antaa tasaisemman menoveden lämpötilan, ja suuri hystereesi johtaa suurempaan lämpötilan vaihteluun. Hystereesiä voidaan kutsua myös kytkentäeroksi.
-
Höyrystin
Höyrystimessä keruupiirin maalämpö tai ilman (ilma-vesi, poistoilma) energia siirtyy kylmäaineeseen. Kylmäaine on höyrystimeen tullessaan nestemäisessä muodossa, jolloin sen lämpötila on noin -10 ºC. Energian siirto ja höyrystimen alhainen paine saa kylmäaineen kiehumaan ja siirtymään kaasuuntuneena höyrystimeltä poistuessaan.
-
Invertteri
Invertteriä käytetään kompressorin kierroslukuohjaukseen.
-
Keruuputki
Keruuputki on kallioon porattuun reikään tai maahan asetettu putki, joka ottaa energiaa kalliosta tai maasta. Keräimessä kiertää lämmönkeruuneste, joka siirtää energiaa lämpöpumppuun höyrystimen kautta. Keräinputken pituus suhteutetaan lämpöpumpun tehoon.
-
Kiertovesipumppu
Kiertovesipumpun tehtävä on siirtää juoksevaa ainetta eli nestettä tai kaasua esimerkiksi lämpöpumpussa, jossa se siirtää lämpöä suljetussa kierossa alemmasta lämpötilasta korkeampaan lämpötilaan.
-
Kiinteä lauhdutus
Kiinteä lauhdutus on yksi lämpöpumpun mahdollisista käyttötavoista. Tällöin lämpöpumppu pyrkii säilyttämään säiliön lämpötilan vakiona, ja säiliöstä shuntataan sitten lämpöä lämmitysjärjestelmään. Lämpökäyrä säädetään vaakasuoraan asentoon, mikä tarkoittaa, ettei ulkoilman lämpötila vaikuta menoveden lämpötilaan.
-
Kolmitieventtiili
Ks. vaihtoventtiili
-
Kompaktikeräin
Kompaktikeräin koostuu valmiista moduuleista, joissa joukko putkia on yhdistetty toisiinsa aidan muotoon. Moduulien määrä suhteutetaan lämpöpumpun tehoon. Kompaktikeräin on tarkoitettu pienillä tonteilla sijaitseviin energiatehokkaisiin taloihin sekä taloihin, joiden tonteilla ei voi porata.
-
Kompressori
Kompressori nostaa kylmäaineen painetta. Kaasuuntunut kylmäaine johdetaan höyrystimestä kompressoriin. Kompressorissa myös kaasun lämpötila nousee noin 0 ºC:sta noin +100 °C:een. Lämmin kaasu työnnetään lauhduttimeen.
-
Kompressoripiiri
Ks. kylmäainepiiri
-
Kondensaattori
Kondensaattori on ns. passiivinen sähköinen komponentti. Se pystyy varastoimaan tietyn sähkövarauksen.
-
Kontaktori
Kontaktori muistuttaa käyttöalueellaan relettä, mutta se pystyy ohjaamaan suuria virtoja relettä paremmin. Kyky suurempien virtojen katkaisuun johtuu siitä, että katkaisijat liikkuvat nopeammin ja kovemmalla voimalla, mikä estää niitä hitsautumasta yhteen. Kontaktoria ohjaa matala ohjausjännite, joka saa katkaisijat joko sulkeutumaan tai avautumaan.
-
Kylmä puoli
Kylmäksi puoleksi nimitetään sitä järjestelmän osaa, joka hakee energiaa keräimestä (neste-vesi) tai ilmasta (ilma-vesi, poistoilma) ja vapauttaa sen kylmäaineeseen.
-
Kylmäaine
Lämpöpumpussa on neljä pääosaa: höyrystin, lauhdutin, paisuntaventtiili ja kompressori. Kaikki neljä osaa on liitetty suljettuun putkistoon. Putkistossa kiertää kylmäaine, joka joissakin kohdissa on nestemäisenä ja toisaalla taas kaasuuntuneena. Kylmäaine siirtää energiaa lämpöpumppuun, ja lämpöpumpun toiminnan salaisuus onkin juuri kylmäaineen kyvyssä ottaa ja antaa energiaa muuttuessaan kaasusta nesteeksi ja päinvastoin. Kylmäaineen määrä määrittää myös alijäähdytyksen. Mitä enemmän kylmäainetta on, sitä suurempi alijäähdytys. Tietyllä nestemäärällä kuitenkin myös lauhdutuspaine kasvaa, mikä heikentää lämpöpumpun hyötysuhdetta.
-
Kylmäainepiiri
Kylmäaine kiertää lämpöpumpun putkistossa. Piiri koostuu höyrystimestä, lauhduttimesta, kompressorista ja paisuntaventtiilistä. Kutsutaan joskus myös kylmäpiiriksi tai kompressoripiiriksi.
-
Kylmäpiiri
Laitteissa, joissa hyödynnetään maakylmää, on yksi tai useampia kylmäpiirejä, jotka koostuvat talon jäähdyttämiseen käytettävistä putkista ja puhallinkonvektoreista. Joskus kylmäpiirillä tarkoitetaan kylmäainepiiriä. Ks. kylmäainepiiri
-
Kytkentäero
Kytkentäero tarkoittaa, että menoveden lämpötilan toiminta-arvon annetaan vaihdella tavoitearvon molemmin puolin. Ilman kytkentäeroa lämpöpumppu käynnistyisi ja pysähtyisi jatkuvasti heti, kun toiminta-arvo poikkeaisi tavoitearvosta (lämpökäyrästä). Kytkentäeron avulla toiminta-arvo voi sen sijaan poiketa lämpökäyrästä muutamalla asteella molempiin suuntiin. Näin pumppu käynnistyy ja pysähtyy harvemmin ja kompressori käy kerralla pidempään. Pieni kytkentäero antaa tasaisemman menoveden lämpötilan, ja suuri kytkentäero johtaa suurempaan lämpötilan vaihteluun. Kytkentäeroa kutsutaan myös hystereesiksi.
-
Käyttötapa
Kun lämpöpumppu asennetaan, siihen tulee joskus valita jokin käyttötapa. Käyttötapa on lämpöpumpun kulloistenkin olosuhteiden mukainen kokoonpano (esim. jos lämpöpumppuun yhdistetään sähkö- tai öljykattila). Mahdolliset eri käyttötavat ovat sähköinen lisälämmitys, shuntattu lisäys.
-
Käyttövesihuippu
Käyttövesihuipulla tarkoitetaan sitä, kun veden lämpötila varaajassa nousee asetettuun maksimiarvoon, joka on normaalia käyttöveden lämpötilaa korkeampi. Tämä tapahtuu määrätyin väliajoin, esimerkiksi kerran viikossa. Käyttövesihuippu on terminen desinfiointi, jolla ehkäistään bakteerien kasvua.
-
Käyttövesivaraaja
Käyttövesivaraaja on säiliö, jota lämpöpumppu lämmittää, ja/tai sähkökasetti/-vastus.
-
Lauhdutin
Lauhdutin on lämpöpumpun lämpöä antava osa. Lauhduttimessa kylmäaineen energia siirtyy talon lämmitys- ja käyttövesijärjestelmään. Energian siirto jäähdyttää kylmäainetta, joka nesteytyy (kondensoituu). Kylmäaineen paine on edelleen korkea, kun se johdetaan paisuntaventtiiliin.
-
Likasuodatin
Ks. hiukkassuodatin
-
Lisälämpö
Mikäli lämpöpumppu ei yksinään riitä lämmittämään taloa, esimerkiksi ulkolämpötilan laskiessa, automatiikka kytkee päälle lisälämmön. Lämpöpumppu ja lisälaite pyrkivät yhdessä pitämään talon lämpötilan oikeanlaisena. Esimerkkejä lisälämmöstä ovat sähkökasetti ja ulkoinen sähkö- tai öljykattila.
-
Lomatoiminto
Jos lämpöpumpussa on lomatoiminto, pumppu voidaan asettaa poissaoloasentoon. Poissaolon aikana automatiikka laskee automaattisesti lämpökäyrää noin 10 asteella energian säästämiseksi. Poissaolon jälkeen käyttöpaneeli palaa normaalikäyttöön.
-
LVK
LVK:n eli lämminvesikierron avulla vesipisteeseen saadaan nopeammin lämmintä vettä. Tämä tapahtuu niin, että lämpimälle vedelle asennetaan kiertoputki, ns. LVK.
-
Lämmin puoli
Lämpimäksi puoleksi kutsutaan kaikkia niitä komponentteja, venttiileitä, putkia, letkuja ym., joilla käyttövettä ja lämmitysvettä kuljetetaan lämpöpattereihin ja lattiakierukoihin. Lämpöpumpussa lämpöä tuottava laite on lauhdutin. Siellä lämpö siirtyy talon lämmitys- ja käyttövesijärjestelmään.
-
Lämmitysvesi
Käyttövedellä tarkoitetaan lämpöpattereissa, lattialämpökierukoissa ja muussa lämmitysjärjestelmässä kiertävää vettä.
-
Lämmönjakojärjestelmä
Lämmönjakojärjestelmä koostuu niistä putkista, venttiileistä ja kiertovesipumpuista, lämpöpattereista ja lattialämpökierukoista, jotka jakavat lämpöä talon eri huoneisiin.
-
Lämmönkeruuneste
Jäähdytyksessä käytettävä lämmönkeruuneste on veden ja etanolin sekoitusta. Neste kiertää keruuputkessa ja ottaa talteen maahan varastoitunutta auringonlämpöä. Lämmönkeruupumpun avulla neste johdetaan lämpöpumpun höyrystimeen.
-
Lämmönkeruuneste
Jäähdytyksessä käytettävä lämmönkeruuneste on veden ja pakkasnesteen sekoitusta. Neste kiertää keräinkierukassa ja ottaa talteen maahan varastoitunutta auringonlämpöä. Lämmönkeruupumpun avulla neste johdetaan lämpöpumpun höyrystimeen.
-
Lämmönkeruupumppu
Lämmönkeruupumpuksi kutsutaan ”kylmällä puolella” olevaa kiertovesipumppua, joka kierrättää lämmönkeruunestettä keruuputken ja lämpöpumpun höyrystimen kautta.
-
Lämmöntarve
Kun menoveden lämpötilan toiminta-arvo on pienempi kuin tavoitearvo tietyllä aikavälillä, syntyy lämmöntarve. Lämmöntarve tarkoittaa, että automatiikka antaa kompressorille ja/tai tarvittaessa lisälämmittimille käynnistymisluvan. Kompressori/lisälaite käynnistyy mahdollisen ajastimen mukaan.
-
Lämpöjohtopumppu
Lämpöjohtopumpuksi kutsutaan ”lämpimän puolen” kiertovesipumppua, joka kierrättää lämmitysvettä lämmönjakojärjestelmässä.
-
Lämpökäyrä
Lämpökäyrä määrittää ulkolämpötilan ja menoveden lämpötilan välisen suhteen. Lämpökäyrän säätäminen vaikuttaa sisälämpötilaan. Jos talossa on liian lämmin, käyrän kaltevuutta lasketaan, ja jos talossa on liian kylmä, kaltevuutta nostetaan. Kaltevuutta säädetään nostamalla tai laskemalla oikeanpuoleista päätepistettä. Lisäksi käyrää on mahdollista yhdensuuntaissiirtää, jolloin kaltevuutta ei muuteta vaan sekä vasemman- että oikeanpuoleista päätepistettä siirretään yhtä paljon.
-
Lämpöpatteri
Lämpöpatterit tai patterit muodostavat lämmitysjärjestelmän yhdessä tulo- ja paluuputkien kanssa. Ne sijoitellaan asuntoon harkiten, jotta ne lämmittäisivät parhaalla mahdollisella tavalla.
-
Maakylmä
Maakylmässä nesteen suhteellisen alhaista lämpötilaa hyödynnetään sisäilman jäähdyttämiseen. Sisäilmaa jäähdytetään yhden tai useamman puhallinelementin avulla. Maakylmää kutsutaan myös passiivijäähdytykseksi, koska kompressori ei aktivoidu käytön aikana.
-
Manometri
Manometri on mittalaite, jolla mitataan kaasun tai nesteen painetta suhteessa kulloiseenkin ilmanpaineeseen (ks. suhteellinen paine).
-
Matalapainepressostaatti
Ks. painevahti
-
Menojohto
Menojohto on lämpöpumpusta lähtevä putki, joka kuljettaa lämmitetyn veden lämmitysjärjestelmään.
-
Moottorisuoja
Moottorinsuojaksi kutsutaan kaikkia niitä laitteita, jotka liitetään suojaamaan sähkömoottoreita ylivirralta. Ylivirta voi muodostua, jos kuormitus on liian suuri joko käynnistyksen tai käytön aikana. Yleensä termillä tarkoitetaan termisiä ylivirtareleitä, jotka kytketään sarjaan kontaktorien kanssa. Muita moottorinsuojia ovat moottorinsuojakatkaisijat ja termistorireleet.
-
Moottoriventtiili
Ks. vaihtoventtiili
-
MPehmokäynnistys
Käytetään kolmivaiheisten vaihtovirtamoottoreiden käynnistyksessä ja sammutuksessa. Pehmokäynnistys pienentää korkeaa käynnistysvirtaa ja vähentää käynnistysmomentin aiheuttamaa mekaanisten osien turhaa kulutusta.
-
Mutapussi
Ks. hiukkassuodatin
-
Muuntaja
Muuntaja on sähkötekninen komponentti, joka muuntaa jännitettä sähkömagneettisen induktion avulla (jännite synnytetään sähkönjohtimessa). Komponentin tarkoituksena on siis vaihdella jännitettä tarpeellisten vaihtojännitteiden välillä ja siten myös vaihtovirtoja.
-
Nelitieventtiili
Nelitieventtiileitä käytetään ilma-vesilämpöpumpuissa, ja niiden tehtävä on muuttaa kylmäainepiirin suuntaa. Suunnan muuttaminen on välttämätöntä sulatuksen aikana. Tällöin kompressorissa oleva kuuma kaasu johdetaan höyrystimeen sulattamaan siihen muodostunutta jäätä. Tekniikkaa kutsutaan kuumakaasusulatukseksi.
-
Ohjausputki
Ohjausputkella johdetaan säiliöön tuleva vesi työsäiliön, yhdistetyn työsäiliön ja käyttövesivaraajan, akkuvaraajan tai käyttövesivaraajan pohjalle. Työsäiliössä sukellusputkella voidaan myös ottaa ulosmenevää vettä säiliön pohjalta. Sukellusputken avulla voidaan niin ikään asentaa lämpötilanilmaisin säiliöön.
-
Painevahti
Painevahti, jolla valvotaan esimerkiksi poistoilmaa ilmankäsittelylaitteissa. Sitä käytetään esimerkiksi puhallinvahtina, suodatinvahtina tai sulatustoimintojen ohjaamiseen.
-
Painevahti
Kylmäainepiirin korkea- ja matalajännitepuolilla on painevahteja (pressostaatteja) suojaamassa lämpöpumppua vääriltä paineilta.
-
Paisunta-astia
Paisunta-astia on välttämätön keruu- ja lämmitysjärjestelmissä, koska neste laajenee lämmetessään ja tarvitsee enemmän tilaa. Kun neste jälleen kylmenee, sen tilavuus pienenee. Paisunta-astia tasoittaa tätä tilavuudenvaihtelua.
-
Paisuntaventtiili
Paisuntaventtiili on kylmäainepiirissä laskemassa kylmäaineen painetta.
-
Paluulämpötila
Paluulämpötilaksi kutsutaan käyttöveden lämpötilaa silloin, kun se palaa lämpöpattereista ja lattiakierukoista.
-
Passiivijäähdytys
Ks. Maakylmä
-
Patteri
Ks. lämpöpatteri
-
Piirikortti
Se kortti, johon sähkövastus kytketään, esim. tyypin IVT 490 poistoilmalämpöpumpun vastus. Piirikortista löytyvät mm. kontaktori, releet ja triakki.
-
Poistoilman lämmön talteenottoyksikkö
Poistoilmalämpöpumpuissa lämmön talteenottoyksikkö on yhdysrakenteinen, ja se koostuu puhaltimesta ja höyrystimestä. Puhallin imee kanavajärjestelmästä lämmitettyä sisäilmaa, joka sitten painetaan höyrystimen läpi. Höyrystimessä energia siirtyy kylmäaineeseen ja edelleen kompressorin ja lauhduttimen kautta lämmitys- ja käyttöveteen. Lämmön talteenottoyksikkö voi olla myös erillinen ja kytketty neste-vesilämpöpumppuun.
-
Puhallin
Puhaltimia on ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumpuissa. Puhaltimen tehtävänä on imeä tai puhaltaa ilmaa höyrystimen läpi. Höyrystimessä ilman energia siirtyy kylmäaineeseen.
-
Puhallinelementti
Ks. puhallinkonvektori
-
Puhallinkonvektori
Puhallinkonvektorissa on puhallin, joka levittää lämmön laajemmalle alueelle kuin lämpöpatteri. Puhallinkonvektoria voidaan käyttää myös jäähdytykseen luonnonjäähdytysjärjestelmissä. Puhallinkonvektorin käyttöä suositellaan silloin, kun sähkölämmitystä täydennetään lämpöpumpulla ja pienemmällä vesikiertoisella järjestelmällä, sillä sen asennus on suhteellisen helppoa.
-
Puhallinpatteri
Sama kuin puhallinelementti. Puhallinelementissä on, kuten nimestä voi päätellä, puhallin, joka levittää lämpöä laajemmalle alueelle kuin lämpöpatteri. Puhallinelementtiä voidaan käyttää myös jäähdytykseen luonnonjäähdytysjärjestelmissä. Puhallinelementin käyttöä suositellaan silloin, kun sähkölämmitystä täydennetään lämpöpumpulla ja pienemmällä vesikiertoisella järjestelmällä, sillä sen asennus on suhteellisen helppoa.
-
Puskurivaraaja
Ks. työsäiliö
-
Rele
Rele on säätötekninen sähkölaite, jonka matalan ohjausjännitteen päälle- ja poiskytkennät voivat ohjata sellaisen toisen sähköpiirin sulkeutumista ja avautumista, jossa sekä jännite että virta voivat olla huomattavasti suurempia (mutta eivät välttämättä ole).
-
Sarjakytkentä
Sarjakytkennässä kaksi tai useampia lämpöpumppuja on kytketty samaan järjestelmään ja niitä ohjataan yhteisestä käyttöpaneelista. Sarjakytkentää käytetään tavallisesti kiinteistöjärjestelmissä.
-
Shuntattu lisäys
Shuntattu lisäys on yksi lämpöpumpun mahdollisista käyttötavoista. Tällöin olemassa olevaa sähköä/öljykattilaa voidaan käyttää lisälämmittimenä yhdessä lämpöpumpun kanssa. Lisälaitteen tuottamaa lämpöä säädellään shuntilla, jota automatiikkaohjaa. Automatiikka ohjaa myös lisälaitteen käynnistymistä ja pysähtymistä.
-
Shuntti
Shuntti on venttiili, joka sekoittaa kylmää ja lämmintä vettä portaattomasti oikean lämpöiseksi. Shuntti sääntelee lisälaitteesta tulevaa lämmitysvettä. Myös lämmityspiirissä voi olla shuntti. Jos lämmitysjärjestelmässä on sekä lämpöpattereita että lattialämmitystä, tulee järjestelmään liittää shuntti säätelemään lattialämmitysjärjestelmän lämpötilaa alaspäin. Käyttöpaneeli Automatiikka säätelee shunttia menoveden tavoitteen mukaan.
-
Stigare
Se framledning.
-
Suhteellinen paine
Suhteellista painetta verrataan yleensä ilmankehän paineeseen (mikä tarkoittaa absoluuttista ilmanpainetta tietyssä paikassa). Useimmat painemittarit/manometrit mittaavat suhteellista painetta, esim. höyryn painetta säiliössä tai ilmanpainetta ilmastointikuilussa. Tästä syystä suhteellista painetta kutsutaan joskus myös manometripaineeksi.
-
Sulake
Lämpöpumpussa on ylikuormitukselta suojaavia sulakkeita. Sulakkeet palavat, kun lämpöpumppu on vaarassa. Käyttöpaneelista voi tarkistaa, mikä sulakkeen on saanut palamaan.
-
Sulatus
Kun ulkolämpötila laskee alle +5 ºC, alkaa höyrystimeen muodostua jäätä. Kun jäätä on niin paljon, että se estää ilman virtauksen höyrystimen läpi, automaattinen sulatus käynnistyy. Sulatustoiminto on vain ilma-/vesi- ja poistoilmalämpöpumpuissa.
-
Suoja-anodi
Ks. anodi
-
Suorahöyrystys
Energiaa voidaan kerätä lämmönlähteestä (maasta, kalliosta, ulkoilmasta tms.) periaatteessa kahdella eri tavalla. Tavallisin kallio-, maa- ja vesistölämpöpumpuissa käytetty tapa on kierrättää keruunestettä muoviputkessa ja siirtää siitä lämpöä lämpöpumpun kylmäaineeseen. Toista tapaa kutsutaan suorahöyrystykseksi. Tällöin kylmäainetta kierrätetään suoraan kuparikierukassa (joka voi olla esimerkiksi kaivettu maahan) tai esimerkiksi ulos sijoitetussa lämmönsiirtimessä. Suorahöyrystys on tavallisinta poistoilmalämpöpumpuissa.
-
Suurpainevahti
Ks. painevahti
-
Sähköisen lisälämmityksen kortti
Ks. piirikortti
-
Sähkökasetti
Sähkökasetti on ulkoinen energianlähde, joka kytketään lämpöpumppuun antamaan lisätehoa kylmillä ilmoilla sekä käyttövesipiikkien ja suuremman käyttöveden kulutuksen aikana. Sähkökasetti asennetaan sarjaan lämpöpumpun kanssa, suoraan menojohtoon, eikä siinä näin ollen tarvita shunttia.
-
Sähkövastus
Yksinkertaisempi nimitys sähköiselle uppolämmittimelle, jonka metallikierukat lämmittävät säiliössä olevan veden.
-
Takaiskuventtiili
Takaiskuventtiili päästää putkistoon vettä tai nestettä vain yhteen suuntaan.
-
Tarkastuslasi
Tarkastuslasista voidaan tarkistaa kylmäainepiirin täyttöaste. Lämpöpumppua käynnistäessä ja pysäytettäessä voi muodostua kuplia, samoin sulatuksen yhteydessä, mutta kuplia ei saa muodostua jatkuvasti. Jos näin tapahtuu, se on merkki siitä, että kylmäainetta on liian vähän.
-
Tavoitearvo
Tavoitearvo on se lämpötila, jonka automatiikka pyrkii saavuttamaan. Menoveden lämpötilan tavoitearvo on lämpökäyrän ja hystereesin yhdistelmä. Käyttöveden lämpötilan tavoitearvo on sille asetettu lämpötila.
-
Tehontarve
Se kilowattimäärä (kW), joka tarvitaan talon (ja sen käyttöveden) lämmittämiseen vuoden kylmimpänä päivänä.
-
Tehovahti
Tehovahdin tehtävänä on sulkea sähköinen lisälämmitin silloin, kun käytetään muita tehoa vaativia laitteita, jottei pääsulake pala.
-
Toiminta-arvo
Toiminta-arvo on kulloinenkin lämpötila. Toiminta-arvoa verrataan tavoitearvoon automatiikassa, ja sen pohjalta päätetään, onko olemassa lämmityksen tai käyttöveden tarvetta.
-
Tulistus
Kylmäainepiirin tulistus tapahtuu höyrystimessä, ja se kuvaa sitä astemäärää, jolla kaasu ylikuumenee muututtuaan nestemäisestä kaasuksi. Tulistus kuvaa toisin sanoen sitä, kuinka suurta osaa höyrystimestä käytetään höyrystämiseen. Ihanteellinen kylmäainepiiri toimii 0 °C:n ylikuumenemisella. Se tarkoittaa, että koko höyrystin on käytössä. Kaasun tulistuksella ei sinänsä ole hyväksi laitteen lämpökertoimelle. Muutaman asteen tulistus on kuitenkin tarpeen, jotta paisuntaventtiili pysyisi vakaana ja voitaisiin olla varmoja siitä, ettei höyrystymätön kylmäaine pääse suoraan kompressoriin.
-
Työsäiliö
Työsäiliössä ei ole ulkoista vaippaa, vaan lämmitysvesi kiertää koko säiliössä. Työsäiliötä ei käytetä käyttöveden lämmittämiseen, vaan sen tarkoituksena on lisätä liian pienten lämmitysjärjestelmien tilavuutta. Tällöin työsäiliö kytketään menojohtoon, sarjaan lämpöpumpun kanssa. Se voidaan myös kytkeä niin, että lämpöpumppu toimii erillään pitämällä säiliön lämpimänä lämpötilakompensoidun lämpökäyrän mukaisesti. Säiliöstä johdetaan sitten lämmintä vettä lämmitysjärjestelmään. Tämä on sopiva ratkaisu silloin, kun halutaan erikseen säädellä huonelämpötilaa. Työsäiliötä kutsutaan myös puskurivaraajaksi.
-
Ulkoanturi
Ulkoanturi on talon ulkoseinään asennettava sensori. Sensori lähettää tietoa lämpöpumpun automatiikkaan. Signaalit kertovat ulkolämpötilan, jotta automatiikka voi mukauttaa huonelämpöä ulkolämpötilan ja asetetun lämpökäyrän mukaan. Mikäli ulkolämpötila laskee, menoveden lämpötila nousee ja talossa olevat lämpöpatterit antavat enemmän lämpöä.
-
Uudelleenlataus
Uudelleenlataus tarkoittaa, että kesäaikaan poistoilman lämmön talteenottoyksikön kautta saatua ylijäämäenergiaa siirretään keräimeen, ja se lämmittää maata jonkin verran enemmän kuin aurinko yksinään. Tämä ylijäämäenergia siirrettään takaisin lämmitysjärjestelmään, kun lämpöpumppu taas alkaa tuottaa lämpöä.
-
Vaihtoventtiili
Vaihtoventtiili voidaan asettaa kahteen eri asentoon, ja se vaihtelee lämmitysveden lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen välillä. Vaihtelua ohjaa käyttöpaneeli.
-
Vikavirtasuojakytkin
Vikavirtasuojakytkintä käytetään sähkökeskuksessa sulakkeiden yhteydessä. Vaikka ihmiskeho on varsin huono sähkönjohdin, jo 50 voltin jännite riittää aiheuttamaan vahinkoa. Mahdollisten vammojen suuruus riippuu siitä, miten pitkään virta kulkee kehossa ja mitä kautta. Vikavirtasuojakytkin (< 30 mA) estää useimmissa tapauksissa pitkäkestoisen altistumisen sähkövirralle. Vikavirtasuojakytkimen tulee laueta 30 millisekunnissa, kun sähkövirran suuruus on 30 mA (milliampeeria). Palontorjunnassa 300 mA.
-
Vuosihyötysuhde
Kulutetun ja saadun energian välinen keskimääräinen suhde yhden vuoden vertailujakson aikana. Vuosihyötysuhde koskee sekä lämmitystä että käyttövettä.
-
Ylivirtarele
Ks. moottorinsuojus
-
Ylläpitokäynti
Ylläpitokäyntiä käytetään lähinnä kiertovesipumpuissa, joita ei käytetä kesäaikaan. Ylläpitokäynti tarkoittaa, että automatiikka käynnistää kiertovesipumpun tietyin väliajoin ja antaa sen käydä jonkin aikaa. Näin kiertovesipumpun akseli ei juutu kiinni, kun pumppu on käyttämättä pitkiä aikoja.
